Kävin hammaslääkärissä.
Selvisin itse vastaanotolla käymisestä ihmeen hyvin! Kipasin sitten hakemassa itselleni jotain nestemäistä ruokaa, koska en pystynyt puremaan, kun puhuminenkin oli haasteellista. Kun nousin marketin pihalla autosta ulos ja lähdin puhelin kädessä liikkumaan kohti kauppaa, koko pää tunnottomana, pihaa hoitava työmies hymyili minulle leveästi ja kysyi "Are you calling me?" Ihan kiva yritys, mutta pystyin hädin tuskin aukaisemaan suuni vastaakseni. Näytin varmaan kovin fiksulta!
+%E2%80%93+dKopio+%E2%80%93+Kopio.jpg)
Jännitys on lauennut, suu on kipeä ja väsyttää. Nyt on mukavaa kääntää. Tottakai.
Kivun pitäisi kuulemma hellittää huomisiltaan mennessä. - Sitä odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti